Olin tänään tuttavien mökillä jokavuotisissa niittotalkoissa. Mökin pihaa on hoidettu niittynä jo vuosia, ja tuloksiakin alkaa näkyä: suurelta osalta pitkä heinä on väistynyt ja tilalla on monilajinen kukkaniitty.
Tauolla hyvän aterian jälkeen selailin sisustuslehteä, jossa esiteltiin -jälleen kerran- mukavasti remontoitu vanha talo. Eräässä kuvassa oli krikettimailoja, tikkataulu ym. muuta vapaa-ajan tilpehööriä, sekä kaksi pitkävartista haavia. Kuvateksti pysäytti: "Perhoshaaveilla on pyydystetty sudenkorento jos toinenkin. Niitä on elokuussa pihalla riesaksi asti":
Toivottavasti ymmärsin väärin; pyydystääkö ja tappaako perhe sudenkorentoja koska niistä on riesaa?
Minulle sudenkorennot edustavat täydellisyyttä ja kauneutta. Evoluutio on jo 325 miljoonaa vuotta sitten löytänyt muodon, jonka perusrakennetta ei ole tarvinnut olennaisesti muuttaa. Esimerkiksi korentojen keräily ei tulisi mieleenikään.
Sitten on ihmisiä, joille luonto muodostaa jatkuvan uhan. On suurpetoja niin paljon, ettei uskalla mennä marjaan. On punkkeja, jotka levittävät vaikka mitä tauteja. Peräniitylle ei voi mennä, koska ennen sotia isoisä näki siellä käärmeen. Ja sudenkorennotkin lentelee pitkin pihoja ihan omin lupineen.
Kuten sanottu: toivottavasti ymmärsin väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti