tiistai 28. kesäkuuta 2011

Puruveden puolesta

  Puruvesi on osa Saimaan vesistöä ja se ulottuu Kerimäen, Kesälahden ja Punkaharjun kuntien alueelle. Järvi on ollut maankuulu kirkkaudestaan ja puhtaudestaan. Näiden perusteella Puruvesi on liitetty Natura2000-verkostoon.

   Puruveden rannoilla asuvat ja järvellä vapaa-aikaansa viettävät ovat kuitenkin havainneet, että järven vedenlaatu varsinkin lahtialueillaon nopeasti heikkenemässä. Ennen puhtaat hiekka- ja kivikkorannat kasvavat monin paikoin taajaa kaislikkoa, jonka ulkopuolella levittäytyy laajalle ulottuva kelluslehtikasvusto.


Liittolahden rantaa

Rehevöitymisen syy on selvä: maa- ja metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus.

Putkiniemen Pökrösuon vedet valuvat Puruveteen


  Vuonna 2010 perustettu ProPuruvesi-yhdistys on tarttunut ripeästi asioihin ja herätellyt niin kuntapäättäjiä kuin ELY-keskuksiakin työhön järven tilan huononemisen pysäyttämiseksi. Yhdistykseen on lyhyessä ajassa liittynyt yli 500 jäsentä. Puruveden tila on siis laajalti tiedostettu. Tämä on hyvä lähtökohta.

 Myös ELY-keskukset ovat liikkeellä: Etelä-Savon ELY on mm. lisännyt veden laadun tarkkailupisteitä ja Pohjois-Karjalan puolella on jo valmiita kosteikkosuunnitelmia valumien hillitsemiseksi.

 ProPuruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen esitteli minulle kesäkuussa muutamia ongelmakohteita Putikiniemessä ja sen lähialueilla Puruveden itäosissa. Retki oli valaiseva, tilanne osoittautui selvästi huonommaksi kuin olin kuvitellut. Esimerkiksi Vaaran kylän kaakkoispuolella sijaitsevat Mehtolanlahti ja Haudanlahti olivat voimakkaasti rehevöityneitä ja molemmilla paikoilla oli havaittavissa reheville vesialueille tyypillistä kasvi- ja eläinlajistoa.

 Mainittakoon, että paikallisen asukkaan mukaan Mehtolanlahden rannat olivat 40 vuotta sitten  puhdasta hiekkarantaa, nyt samoilla paikoilla pesivät niin kaulushaikara kuin ruskosuohaukkakin! Haudanlahdella esiintyi mm. runsaasti sirolampikorentoja, itse asiassa en muista koskaan nähneeni kerralla niin montaa yksilöä. Pohjoisempana Pärnänlahdella havaittiin jopa täplälampikorento.
Täplälampikorento (kuva: Korentowiki/Jussi Mäkinen)

EU:n lintu- ja luontodirektiivien liitteissä mainittujen lajien esiintyminen rehevöityneillä alueilla synnyttää ristiriitaisen tilanteen: Puruveden kunnostustoimet tulevat kaventamaan näiden lajien elinmahdollisuuksia. Kuinka tilanteeseen pitäisi suhtautua?

Olen pitkällisen pähkäilyn ja keskustelujen tuloksena päätynyt siihen, että Puruveden rehevöitymiskehityksen katkaiseminen on tärkeintä. Ao. lajeille riittää elinympäristöjä runsaasti lähialueilla ja esim. kosteikoiden rakentamisen myötä sopivia paikkoja syntyy jopa lisää. Kaiken lisäksi järeämmät kunnostustoimet ovat vielä kaukana, ensisijaisen tärkeää on kääntää kehityksen suunta valumien mukana tulevaa ravinnekuormitusta pienentämällä. Jos tämä ei onnistu, on muukin turhaa.

Tarkoituksenani on tehdä kierros keskeisimmille ongelma-alueille heinäkuulla, kun vesikasvikasvustot ovat täysin kehittyneet. Päivitetään tilannetta silloin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti