perjantai 8. elokuuta 2008

Kurjen polvi ja nokka

Kurjelle on "pyhitetty" monen monta kasvia. Ajatellaan vaikkapa kurjenpolvia, -herneitä ja -miekkoja sekä kurjenjalkaa ja kelloa. Paljon muitakin löytyy ja miksipä ei; komealle linnulle sopii kasveja nimetäkin.



















Ojakurjenpolvi (Geranium palustre) mainitaan monessa lähteessä harvinaseksi, mutta Savonlinnan pohjoispuolella se on paikoin yleinen ja leviää jatkuvasti tienvarsia pitkin. Jos sopiva kostea niitty löytyy leviää ojakurjenpolvi mieluusti sinnekin. Laji näyttää hyötyvän keskikesän niitosta: pian niiton jälkeen tienvarret ovat täynnä syvän lilanpunaisia kukkia. Kukinta jatkuu pitkälle syksyyn.

















Tutustuin ojakurjenpolveen aikoinaan hieman erikoisella tavalla: joku oli kerännyt sen koulukasvioonsa metsäkurjenpolvena ja opettaja, virheen huomattuaan liimasi kasviarkin vitriinin lasiin viitteellä: "Rauhoitettu! Älä kerää kasvioon!" Laji jäi kerralla mieleen.

















Myös Kurjennokka (Erodium cicutarium) kuuluu kurjenpolvikasveihin. Se on kuivemman ja lämpimämmän paikan kasvi kuin ojakurjenpolvi, viihtyy tien- ja pellonpientareilla sekä joutomailla. Mitenkään yleinen se ei täälläpäin ole.

Nimi johtuu hedelmystön muodosta, tosin vähän pitkä tuo kurjen nokaksi on...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti