Näsiä

Näsiä Daphne mezereum on puuvartinen pieni pensas, joka kukkii tuoksuvin aniliininpunaisin kukin aikaisin keväällä. Lehdet puhkeavat vasta kukinnan jälkeen. Näsiän löytää rehevistä ja valoisista lehdoista. Se on kauttaaltaan myrkyllinen, varsinkin sen marjat, lähinnä marjojen sisällä oleva siemen on myrkyllinen. Monet linnut pystyvät kyllä syömään näsiän marjoa ja niinpä ne levittävät tätä erikoista pensasta uusille kasvupaikoille.

Etelä-Savossa näsiä on suhteellisen yleinen, ainakin alueen itäosissa.

Näsiään on liitetty paljon uskomuksia. Sen myrkyllisyys on ollut tunnettua jo kauan. Kolmen marjan sanotaan tappavan jo koiran kokoisen nisäkkään. Lisäksi näsiän on uskottu osoittavan hyvää kaivon paikkaa.

Vuoden 2010 tapahtumia

Kevät tulee keikkuen ja ainakin täällä Rantasalmella näsiä kukkii jo valoisissa lehtometsissä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 11.4 Savonlinnassa. Yhdistyksen puheenjohtajan jatkaa Elina Enho. Jäsenmaksu on 10€/henkilö ja tilinumero on 538304-274250. Kun haluat liittyä jäseneksi lähetä minulle sähköpostia niin liitän sinut postituslistaan. Tiedot retkistä ja tapahtumistaa saat vain sähköpostilistan kautta.

Luonnonkukkapäivää vietetään tänä vuonna 20.6. Etelä-Savossa on ainakin kaksi retkeä. Toinen on Punkaharjulla Luston maisemissa ja sen yhdistys toteuttaa yhdessä Metsähallituksen kanssa. Tietoa retkestä tulee aikanaan ilmestymään www.luontoon.fi/punkaharju

Toinen retki on Kerimäellä ja siitä lisää tietoa saa Timo Luostariselta timo.luostarinen at sll.fi ja näiltä sivuilta lähempänä kesää.

Retkikuvia ja kasvitietoa tänne kerätään pikkuhiljaa kunhan kesä taas edistyy!

P.S. Etelä-Savon Uhanalaiset kasvit -julkaisua on vielä saatavilla. Ota yhteyttä Timo Luostariseen timo.luostarinen at sll.fi tai soita 0505670500

Etelä-Savon uhanalaiset kasvit -teos on ilmestynyt

Teoksessa esitellään Etelä-Savon kasvimaakunnan alueella esiintyvistä uhanalaisista kasviesta 108 lajia. Lajista on värikuva, karttatieto sekä havaintotieto. Lisäksi lyhyt kuvaus itse lajista ja sen uhanalisuuden syistä. Teoksen on kustantanut Etelä-Savon Luonnonsuojelupiiri ja sen on tehnyt ja lajit siihen kasannut pitkän linjan kasviharrastaja Tapani Kettunen.

Teosta voi ostaa 30e hintaan ja sitä myy ja välittää Etelä-Savon Luonnonsuojelupiiri. Yhteyttä voi otta suoraan toiminnanjohtaja Timo Luostariseen joko puhelimitse tai sähköpostilla.

Timo Luostarinen
Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
toiminnanjohtaja
044 2080770
timo.luostarinen@sll.fi

Ketoneilikka Dianthus deltoides

Ketoneilikka Dianthus deltoides on vuoden 2009 seurantalaji. Suomen ympäristökeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisevat joka vuosi kasvilajin, josta kerätään havaintoja valtakunnallisesti. Näin koitetaan saada selville onko laji mahdollisesti taantunut ja mikä sen levinneisyys on ja millaisessa ympäristössä ne viihtyvät. Havaintojaan ketoneilikasta voi ilmoittaa jokainen Luonnontieteellisen Keskusmuseon havaintotietokantaan Hatikkaan www.hatikka.fi.

Ketoneilikka on matalakasvuinen ja komea kukkainen monivuotisruoho. Sen kukinta-aika on kesä-heinäkuussa. Ketoneilikka on Suomessa ikivanha kylä- ja laidunketokasvi. Se kasvaa kuivilla ja matalakasvustoisilla kedoilla ja niityillä, kivikkorinteillä, pellon- ja tienpientareilla. Perhoset pölyttävät sen kukat. Se tuotaa hyvin siementä, mutta levittäytyy myös kasvullisesti rönsymäsietn juurehtivien tyvihaarojensa avulla.

Ketoneilikalla on monia kansanomaisia nimiä. Joel Lehtonen tunsi sen pääskynhattuna, mutta se on tunnettu myös verenpisarana ja Neitsyt Maarian, Jeesuksen ja Jumalan kengännauhana ja pohjalaiset tuntevat sen ruumiinkukkana, tarkoittaen sillä Jeesus Kristuksen ruumista.
-lähde: WOSY, Ympäristön Luonnonkasvit

Ojakurjenpolvesta uusi kuntahavainto

Juvan kunta on saanut uuden kasvin kuntaansa. Ojakurjenpolvea on löytynyt Juvan Ronkalasta, läheltä Rantasalmen rajaa. Kasvi löytyi erään kasviharrastajan toimesta. Hän oli tutustunut kasviin Lumpeen kasviretkellä juuri hetkeä aikaisemmin ja matkallaan kotiin hän havaitsi samannäköistä kasvia tienpenkalla. Kasvi varmistettiin ojakurjenpolveksi kuvan perusteella.

Näin se kasvien harrastaminenkoituu sekä harrastajien iloksi kun tulee omia hienoja havaintoja sekä samlla saadaan lisätietoa kasvien levinneisyydestä.

Ojakurjenpolvesta löydät kuvia blogissa alempana. Jos tuntuu, että sinullakin on havainto kyseisestä kasvista, ilmoita siitä rohkeasti sähköpostilla vaikka minulle, niin varmistetaan asia. Sähköpostini on elina.enho(at)trillivikla.fi