Palokärpänen (Larphia gibbosa)

Palokärpäset  ovat kookkaita, kaksisiipisiin (Diptera) kuuluvia petokärpäsiä. Tämän kaverin tapasin tänään lenkillä. Käsittääkseni lajin suomenkielinen nimi on kyrmypalokärpänen, mutta tässä vaiheessa odottelen vielä varmistusta viisaammilta.

 Lisäsin toisen kuvan samasta lajista, tämä on vanhempi, mutta sormeen verrattuna koko käy paremmin ilmi.

Varmistus tuli, lajimääritys on oikein.

Sinappiperhosia

Kaakkoisen ilmavirtauksen mukana on viimevuotiseen tapaan tullut runsaasti sinappiperhosia, sain peltotieltä muutamista kuvankin.

 Sinappiperhosen käyttäytymisessä kiinnitti huomiota levoton lentely, kukalta noustuaan perhonen ei millään tahtinut löytää uutta istuinpaikkaa vaan pyöri ympäriinsä pitkän aikaa. Ero lanttuperhoseen on niin selvä, että piirrettä voisi käyttää jopa tunnistamiseen.

Kukkajäärien aikaa

 Retkeily ja valokuvaus on tänä kesänä jäänyt eri syistä valitettavan vähiin. Lenkeillä olen keskittynyt lähinnä kuntoiluun ja painonpudotukseen, (joista ehkä lisää myöhemmin). Sata lasissa tietä pitkin painaessa ei ehdi kiinnittää huomiota kuin perhosiin, muihin otuksiin aivan satunnaisesti.

 Sääli, sillä juuri nyt on paras aika havannoida kukkajääriä. Nämä usein suht kookkaat ja värikkäät kovakuoriaiset ovat kukkeimman keskikesän hyönteisiä. Sieltä missä kasvaa maitohorsmaa, koiran- tai karhunputkea ja ruusuruohoa (eli  lähes kaikkialta) voi helposti löytää useita lajeja. Tässä pieni lajitelma:

Nelitäpläjäärä (Pachyta quadrimaculata)

Korpikukkajäärän (Anoplodera reyi) naaras

Nelivyöjääriä (Leptura quadrifasciata) parittelemassa

Rusokukkajäärän (Anaplodera rubra) naaras

Tässä edellisessä kuvassa rusokukkajäärä istuu melko harvinaisella kasvilla eli punalatvalla. Kuva on otettu Puruveden rannalla Hälvässä.

Viherkukkajäärä (Anaplodera virens)

Aikaisia hyönteishavaintoja

 Näin tänään 2.7. kesän ensimmäisen keisarinviitan. Myös muita isoja hopeatäpliä, ainakin orvokkihopeatäpliä oli jo useita lennossa. Nokkosperhosen syyssukupolvi (vai voiko sellaisesta enää puhua) oli lennossa jo juhannuksena. Niistä tuskin on enää talvehtijoiksi, tosin kolmas sukupolvi ehtii vielä hyvin aikuistua.

Keisarinviitta (Argynnis paphia) ruusuruohon kukalla

 Pari haapaperhoskoirastakin näkyi kesäkuun puolella, ritareja aivan kuun alussa.

Yhtä lailla aikaisessa ovat sudenkorennot. Paikallinen harvinaisuutemme, sorjahukankorento on tänä vuonna kuoriutunut jo touko- kesäkuun vaihteessa. Kävin pelipaikoilla Louhen Suurijoella 12.6. jolloin paikalla lenteli jo sukukypsiä koiraita, näinpä parittelevan parin ja yhden naaraankin. Normaalivuosina sorjahukat kuoriutuvat juuri kesäkuun 10.-12. päivän tienoilla. Samalla reissulla näin munivan karvaukonkorennon ja runsaasti neidon- ja immenkorentoja.

Nuori sorjahukankorento (Libellula fulva)

 Juhannuksena, jolloin sorjahukankorentojen parittelukausi on yleensä kiihkeimmillään, näkyi joella enää muutamia koiraita.